Ja taas piitkä tauko :)
Omalla tavallani uskon, että tämä tauko on tehnyt meille molemmille hyvää. Minä olen saanut taas kerättyä voimaa ja intoa kevääseen ja Pinjalta alkaa liikkeet sujua nopeasti ja innolla..silläkin alkoi jo näkyä syksyllä uupumisen merkkejä..
Tänään hain messarista intoa näyttelytouhuun ja wau :) Hienoja koiriahan sieltä löytyi..ja esittäjiä. Nimiä mainitsematta toivon, että jonain päivänä saan Pinjan seisotettua edes 1/10 sillä taidolla ja tyylillä, mitä nuo tekivät..*huh*
Messarissa tapasin myös Pinjan isän "Davyn" omistajan :) Oli aivan uskomatonta kuulla siitä koirasta ja kunnia saada hienoja vinkkejä! Valitettavasti Davy ei itse osallistunut näyttelyyn, mikä oli sääli, sillä toivoin niin kovin pääseväni näkemään sen :(
Toisaalta olen oikein onnellinen, etten ollut siellä..sillä olisimme olleet oranssi pilkku pentukehässä :D Ne olivat oikeasti niin pieniä ja siroja ja kauniita! Kotona odotti minua tosin maailman suloisin räyhänhenki koko 26kg painollaan..ei kyllä siroudesta ole tietoakaan ;)
Matkalta mukaan tietysti lähti tosi tarpeelliset Kennelliiton uudet vaaleanpunaiset näyttelykannet ja rokotuskorttikannet..ihan mielettömän söpöt!!!! Pinjan vaatevarasto karttui nyt fleeceloimella ja Weatherbetan kevyt toppiksella..ja hevosmaailmasta tietäen näillä pärjätään jo pitkälle ;) Pinjallehan on teetätyksessä nyt ihan älyhieno villaloimi, kuivatukseen ja autoon..kuvia tulee sitten kun saamme sen :) Toppista ja fleeceä kokeiltiin ja Pinjan mielestä ne eivät ole ehkä tatpeellisia..eikä niiden kanssa voi välttämättä kävellä :D Hassu hauva!!!!!
Nyt yritän saada nopeasti paperit Pinjalle, sillä himottaisi päästä Turkuun tammikuussa..olisi oikeasti hauskaa!!! (Näyttelyn jälkeen ei ehkä olisi)..
Keväällä jatkuu treenit..nyt me pidetään tällaista tasoituslomaa, harjoitellaan jo opittuja ja keskitytään kohottelemaan kuntoa pururadalla ja metsissä..ensimmäiset hölkkäysspurtit jo otettu 3x200m :) Tästä se alkaa!
lauantai 13. joulukuuta 2008
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
Hui tätä sadetta ja lunta!
Pitkästä aikaa :) Me ollaan vaan möllötelty..ja NAUTITTU lumesta! Kukaan ei kertonut, mitä tapahtuu, kun collie pääsee metrin korkuiseen kinokseen. Ei hymyilytä! :D Sisälle saapui yksi kappale lumipalloa.
Pinja on kasvanut ja kaunistunut..turkkikin alkaa jo näyttämään collielta, ja reilu viikko sitten kun punnattiin, painoi 25,2kg. Reippaan kokoinen neito. Ensi viikolla otetaan vielä skarppaus tähän vuoteen 3:lla treenillä viikossa: Ma agility, ti näyttelykurssi ja to toko.
Tässä muutama superhuono kuva Pinjasta. Motivaatio on ainakin tämän loman jälkeen kasvanut ja koira ihan intona tekemässä kaikkea mahdollista. Varustehankintoja on pakko alkaa nyt päivittämään, kun panta alkaa jo pikku hiljaa olemaan liian tiukka. Siispä joulupukille ollaan kirjoiteltu piiitkää lista.
Luin jostain, että collien turkkia ei tarvitse harjata kuin kerran kuukaudessa?!?!? Pinjan kanssa tätä ei TOD voi allekirjoittaa. Vähintään joka toinen päivä laulaa Maison Pearson, muuten on karvat solmussa. :D
keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Näillä mennään..
Näillä mennään..oikealla 6 keppiä, jotka saavat maalikerroksen huomenna. Yhteensä tehtiin 12 kappaletta. Hyvin toimivat! :)
"Mitä se mamma käskee? Oliko se aita vai putki?"
Nyt alko treenit :D
No niin, asiathan alkavat sujua!!! Nyt on kepit valmiina, huomenna maalaan ne. Muistin myöskin oikein ja penkimisen jälkeen löytyi kuin löytyikin lyhyt treeniputki :) Olen saanut sen joskus jostain matchshowsta palkinnoksi. Antti laittaa nyt keppejä ja iskee putkenkin maahan, ettei lähde koiran mukana ja sitten mennään treenaamaan!! Todellakin!! Näin se homma etenee :D Here we come.....
Inhimillistymistä sittenkin havaittavissa?
Maanantaina oli agilitytreenit ja hienosti meni. Keppejä tehtiin ekaa kertaa sitten 8vko:n iän :O ja neito meni kuin vanha tekijä! Ohjaajan mokia (=minä) lukuunottamatta usko koiran kykyihin vahvistuu..Tänään oltiin aamulla tunnin pururatalenkillä, muuten ollaan oltu aika ilmatilaulkoilijoita, eli aika vähiin jäänyt.
Tänään sain Antin vihdoinkin tajuamaan, että ne pirun agikepukat on saatava pihaan ja nyt näyttää siltä, että huomenissa tai perjantaina ne viimeistään siinä ovat :) YES! Työvoitto! Jotenkin nämä ilmat saavat omistajan ihan uuvuksiin, koiraa ei niinkään..
Pinja painoi eilen 22.2kg ja nyt mietinkin mikä mahtaa olla koiran aikuispaino? Pinjalla on myöskin alkanut jokin "vaihe" taas. Edelleen kiltti kuin mikä..mitä nyt tuhosi ensimmäistä kertaa jotain..mutta teki senkin tyylillensä uskollisesti kunnolla kerralla. Eteisenmatto odotti kotiintullessa tuhannen säpäleinä ja siinä miehen kanssa sitten hymyiltiin ja tervehdittiin iloisena jaloissa pyörivää koiraa..
Pinjalla on myöskin alkanut jonkinsortin vartioimisvietin herääminen. Se ei ole kuitenkaan paha.. Ei räksytä tms. mutta esimerkiksi uusien tavaroiden löytyminen mm. makuuhuoneesta saa koiran murisemaan karvat pystyssä, kunnes sitten tajuaa, ettei ollutkaan syytä hätäillä. On sen sortin tyyppi, että hutkii ensin ja sitten tutkii. :) Kova on vartiointi myös minua kohtaan, eli jos mm. antin kanssa leikillään painitaan, asettuu välittömästi minun puolelleni ja ns komentaa Anttia..
Koiruuden kanssa elo on edelleenkin ihanaa ja olen sisäistänyt erittäin hyvin näiden kuukausien aikana lauseen; koira on ihmisen paras ystävä. Sitä Pinja on koko kauniilla ja suurella sydämellänsä. Kun on paha mieli, se tulee viereen ja painaa kuonon olkapäälle, se on aina valmis lähtemään mihin tahansa..iltaisin se käy nuolaisemassa ja köllähtää sitten sänkyni viereen nukkumaan. Se on elämäni lähes tärkein asia, ja rakastan sitä niin paljon koko sydämestäni, kuin ihminen voi koiraansa rakastaa.
Tänään sain Antin vihdoinkin tajuamaan, että ne pirun agikepukat on saatava pihaan ja nyt näyttää siltä, että huomenissa tai perjantaina ne viimeistään siinä ovat :) YES! Työvoitto! Jotenkin nämä ilmat saavat omistajan ihan uuvuksiin, koiraa ei niinkään..
Pinja painoi eilen 22.2kg ja nyt mietinkin mikä mahtaa olla koiran aikuispaino? Pinjalla on myöskin alkanut jokin "vaihe" taas. Edelleen kiltti kuin mikä..mitä nyt tuhosi ensimmäistä kertaa jotain..mutta teki senkin tyylillensä uskollisesti kunnolla kerralla. Eteisenmatto odotti kotiintullessa tuhannen säpäleinä ja siinä miehen kanssa sitten hymyiltiin ja tervehdittiin iloisena jaloissa pyörivää koiraa..
Pinjalla on myöskin alkanut jonkinsortin vartioimisvietin herääminen. Se ei ole kuitenkaan paha.. Ei räksytä tms. mutta esimerkiksi uusien tavaroiden löytyminen mm. makuuhuoneesta saa koiran murisemaan karvat pystyssä, kunnes sitten tajuaa, ettei ollutkaan syytä hätäillä. On sen sortin tyyppi, että hutkii ensin ja sitten tutkii. :) Kova on vartiointi myös minua kohtaan, eli jos mm. antin kanssa leikillään painitaan, asettuu välittömästi minun puolelleni ja ns komentaa Anttia..
Koiruuden kanssa elo on edelleenkin ihanaa ja olen sisäistänyt erittäin hyvin näiden kuukausien aikana lauseen; koira on ihmisen paras ystävä. Sitä Pinja on koko kauniilla ja suurella sydämellänsä. Kun on paha mieli, se tulee viereen ja painaa kuonon olkapäälle, se on aina valmis lähtemään mihin tahansa..iltaisin se käy nuolaisemassa ja köllähtää sitten sänkyni viereen nukkumaan. Se on elämäni lähes tärkein asia, ja rakastan sitä niin paljon koko sydämestäni, kuin ihminen voi koiraansa rakastaa.
keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Perutaampa vähän puheita..
Oho! Nyt on pakko pyörtää hiukan puheita edellisessä kirjoituksessa..Kahden päivän/yön surffailu netissä on tuottanut tulosta! Back on Track tuotteet ovat tuttuja ja sellainen on hankinnassa hiukan myöhemmin, mutta että suojatkin löytyy koirille!? Sitä en tiennyt. Lisäksi löysin ihanan paikan, jossa pystyy teettämään vaikka jos mitä, joten yöllä lähtikin mailia erinäisistä tuotteista, eli on siis mahdollista sittenkin saada toimivia tuotteita, jotka ovat hyvännäköisiä! Ja kukahan sponsoroisi nämä kaikki ihanuudet? Olisi hauska laittaa brodeeraukset kamoihin :) Tokihan niihin voisi laitta vaikka; Pappa betalar..mutta kyseinen henkilö ei ole vieeelä suostunut niin kokonaisvaltaiseen sponssaukseen :D Tosi outoa...Jos ja kun jossain vaiheessa saan nämä tuotteet oikeasti käsiini, laitan kyllä kuvia!
Snobia vai ei ?????
Agitreenit meni hyvin..itseasiassa erittäin hyvin! Jos ei nyt lasketa Pinjan tapaa kertoa, että jotain vähän vaikeampaa pitäisi suorittaa..(?) Oltiin lopuksi tekemässä pientä rataa; aita, putki U:n muotoisena, valssinaskelin ohjaus toiseltapuolelta toiselle aidalle. Muuten meni hyvin, mutta ensimmäisen aidan jälkeen Pinjan päättikin hypätä (?) putken yli, sen sijaan että olisi siis mennyt sinne...right..se lentohan siis päättyi tietysti niin, että koiralla ei ihan liitovaihe kestänyt koko putken yli, joten sehän jämähti siis putken päälle :) Luojan kiitos koiralle ei käynyt kuinkaan, mutta pakko sanoa, että hiukan hymyilytti, sillä tilanne oli jokseenkin aika koominen :) Että jos ei muuta, niin kyllä pomppua riittää ;)
Ehkä iloisin uutinen oli se, että olemme päässeet ainoina alle 1v ikäisinä Pienen koiruuden omaharjoitteluryhmään!! JEE!!!! Edelleenkään ei hypellä ainakaan tarkoituksella ;), mutta tämä meinaa nyt sitä, että meillä on ihan LOISTAVA mahdollisuus päästä harjoittelemaan hyvien ohjaajien ja koirakoiden kanssa omaa tahtia myös uusia asioita ja ohjauskuvioita, joten vuoden iässä kun saa alkaa ns. kunnolla treenaamaan, ollaan jo erittäin hyvin perusasioissa ja ohjauksissa mukana..eipä parempaa motivaatiota voisi ollakaan..
Nyt lauantaina tokotreenit vikaa kertaa, mutta koska sivulle tulo on kyseenalaista, suoritamme kurssin uudestaan :) Seuraavat kaksi viikkoa mennään pelkillä maanantain pentuagitreeneillä ja sitten kun itseasiassa puolivuotta tulee mittariin, tulee vuoden viimeinen rypistys, eli 3 viikkoa niin, että treenit 3krt/viikossa (toko, agi, näyttely) Sitten vietetäänkin hyvin ansaittu joululoma ja katsotaan tammikuussa taas uudestaan :D
Ollaan nyt alettu Antin (mieheni) kanssa miettimään Pinjan liikutusta ja hoitoa aika uudestaan. Agility on selvästi Pinjan juttu, tosin toko tulee seuraamaan koko ajan mukana. Näimpä ollen olen alkanutkin ottamaan selvää ns. kisakoirien hoidosta, liikutuksesta, verryttelyistä jne. Hevosmaailmaa 20vuotta kolunneena koiran treenaus ei ihan yllä samalle tasolle, mutta läheltä liippaa ja monet asiat tehdään täysin samoin. Uskon, että tästä minun historiastani on minulle hyötyä.
Lisäksi olen alkanut katsomaan koirien ja ihmisten treenivarusteita (voikohan niitä näin sanoa) ja kokenut karvaan pettymyksen tietyissä osa-alueissa. Vaikka pääasiassa suorituksessa, niin hevosissa kuin koirissakkin on tietysti eläin ja ihminen, olen aina ollut sen verran "varusteurheilija", että jos jotain tehdään, tehdään se kunnolla ja hyvillä varusteilla. vaikka pinjallakin alkaa karva kasvamaan, huomasin viime treeneissä sen, että kunnon loppupalautukseen ei ole aikaa sisätiloissa, mikä on varsin ymmärrettävää ja eikä periaatteessa mikään estä tekemästä sitä ulkona, paitsi että kun kyseessä kuitenkin pentukoira, jonka lihaksia ei saa venyttää/hieroa ja lämpimästä hallista pakkaseen ja kylmään autoon ei ole ehkä se paras ratkaisu. Näin ollen olen päättänytkin hankkia Pinjalle ns. kevyen loimen/manttelin, joka pitää lihakset lämpinä kun kävelytän ja rauhoitan tilanteen ulkona treenien jälkeen. Samalla se estää sen, ettei tuli jumituksia autossa. Mutta mutta..tällaisen löytämminen, varsinkaan norsun kokoiselle collielle ei olekaan niin helppoa. Koska tuotteen pitää ajaa käyttötarkoituksensa, sen pitää olla helppo pukea/riisua, sekä olla mukava ja kestävä..olen päätynyt, että jälleenkerran hevosmaailma jyrää! Niimpä etsinkin kuumeisesti kyseisessä maailmassa tuttuja olevia tuotemerkkejä, ja yksi erittäin loistava on Eskadron. Meillähän on koko ajan käytössä mm. Eskadronin harja/treenikassi, sekä kotona miljoonat hoitotavarat säilyvät kätevästi Eskadronin pakissa ;) Ostoslistassa on myös kuivatusloimi ja sadeloimi. Katsotaan löydänkö ikinä moisia.
Lisäksi jos oikein aletaan purnaamaan on ihmisten vaatteet! Joko collegehousuja tai sitten mielestäni ehkäpä maailman rumimmat; eli perinteiset koulutusliivit! Voin vannoa, etten IKINÄ laita sellaista päälleni. On mielestäni ihme, ettei tätäkään voi tehdä kauniisti ja siististi. Siispä jälleen turvaudutaan hevosmaailmaan ja niimpä minulla on käytössä mitä loistavimmat tallikengät metsäkenkinä ja treenitakkia ajaa KyraK merkkinen hyvännäköinen ja mitä toimivin takki. Suosittelen lämpimästi kaikkia koiraharrastajia katsastamaan myös tuon puolen.
Mutta siis tämä minun mielipiteeni ja jokuhan on taatusti erimieltä, mutta mitä siitä..tapoja suorittaa asiat on yhtä monta kuin suorittajaakin ja hevosmaailmassa on vuosikymmenet käyty taistelua/keskustelua siitä, osaavatko ne ihmiset, joiden hevoset mm. ovat varustettu kalliilla merkeillä ja jotka itse käyttävät kalliita merkkejä hyviä ratsastajia..naurettavaa, mutta katsotaa kuinka minun ja Pinjan käy ;) Itse vedän KyraK:n takin päälle, Timberlandin pipon silmille, Guessin aurinkolasit ja hanskat ja sitten lähdetään metikköön! Ihana ilma!!!
Ehkä iloisin uutinen oli se, että olemme päässeet ainoina alle 1v ikäisinä Pienen koiruuden omaharjoitteluryhmään!! JEE!!!! Edelleenkään ei hypellä ainakaan tarkoituksella ;), mutta tämä meinaa nyt sitä, että meillä on ihan LOISTAVA mahdollisuus päästä harjoittelemaan hyvien ohjaajien ja koirakoiden kanssa omaa tahtia myös uusia asioita ja ohjauskuvioita, joten vuoden iässä kun saa alkaa ns. kunnolla treenaamaan, ollaan jo erittäin hyvin perusasioissa ja ohjauksissa mukana..eipä parempaa motivaatiota voisi ollakaan..
Nyt lauantaina tokotreenit vikaa kertaa, mutta koska sivulle tulo on kyseenalaista, suoritamme kurssin uudestaan :) Seuraavat kaksi viikkoa mennään pelkillä maanantain pentuagitreeneillä ja sitten kun itseasiassa puolivuotta tulee mittariin, tulee vuoden viimeinen rypistys, eli 3 viikkoa niin, että treenit 3krt/viikossa (toko, agi, näyttely) Sitten vietetäänkin hyvin ansaittu joululoma ja katsotaan tammikuussa taas uudestaan :D
Ollaan nyt alettu Antin (mieheni) kanssa miettimään Pinjan liikutusta ja hoitoa aika uudestaan. Agility on selvästi Pinjan juttu, tosin toko tulee seuraamaan koko ajan mukana. Näimpä ollen olen alkanutkin ottamaan selvää ns. kisakoirien hoidosta, liikutuksesta, verryttelyistä jne. Hevosmaailmaa 20vuotta kolunneena koiran treenaus ei ihan yllä samalle tasolle, mutta läheltä liippaa ja monet asiat tehdään täysin samoin. Uskon, että tästä minun historiastani on minulle hyötyä.
Lisäksi olen alkanut katsomaan koirien ja ihmisten treenivarusteita (voikohan niitä näin sanoa) ja kokenut karvaan pettymyksen tietyissä osa-alueissa. Vaikka pääasiassa suorituksessa, niin hevosissa kuin koirissakkin on tietysti eläin ja ihminen, olen aina ollut sen verran "varusteurheilija", että jos jotain tehdään, tehdään se kunnolla ja hyvillä varusteilla. vaikka pinjallakin alkaa karva kasvamaan, huomasin viime treeneissä sen, että kunnon loppupalautukseen ei ole aikaa sisätiloissa, mikä on varsin ymmärrettävää ja eikä periaatteessa mikään estä tekemästä sitä ulkona, paitsi että kun kyseessä kuitenkin pentukoira, jonka lihaksia ei saa venyttää/hieroa ja lämpimästä hallista pakkaseen ja kylmään autoon ei ole ehkä se paras ratkaisu. Näin ollen olen päättänytkin hankkia Pinjalle ns. kevyen loimen/manttelin, joka pitää lihakset lämpinä kun kävelytän ja rauhoitan tilanteen ulkona treenien jälkeen. Samalla se estää sen, ettei tuli jumituksia autossa. Mutta mutta..tällaisen löytämminen, varsinkaan norsun kokoiselle collielle ei olekaan niin helppoa. Koska tuotteen pitää ajaa käyttötarkoituksensa, sen pitää olla helppo pukea/riisua, sekä olla mukava ja kestävä..olen päätynyt, että jälleenkerran hevosmaailma jyrää! Niimpä etsinkin kuumeisesti kyseisessä maailmassa tuttuja olevia tuotemerkkejä, ja yksi erittäin loistava on Eskadron. Meillähän on koko ajan käytössä mm. Eskadronin harja/treenikassi, sekä kotona miljoonat hoitotavarat säilyvät kätevästi Eskadronin pakissa ;) Ostoslistassa on myös kuivatusloimi ja sadeloimi. Katsotaan löydänkö ikinä moisia.
Lisäksi jos oikein aletaan purnaamaan on ihmisten vaatteet! Joko collegehousuja tai sitten mielestäni ehkäpä maailman rumimmat; eli perinteiset koulutusliivit! Voin vannoa, etten IKINÄ laita sellaista päälleni. On mielestäni ihme, ettei tätäkään voi tehdä kauniisti ja siististi. Siispä jälleen turvaudutaan hevosmaailmaan ja niimpä minulla on käytössä mitä loistavimmat tallikengät metsäkenkinä ja treenitakkia ajaa KyraK merkkinen hyvännäköinen ja mitä toimivin takki. Suosittelen lämpimästi kaikkia koiraharrastajia katsastamaan myös tuon puolen.
Mutta siis tämä minun mielipiteeni ja jokuhan on taatusti erimieltä, mutta mitä siitä..tapoja suorittaa asiat on yhtä monta kuin suorittajaakin ja hevosmaailmassa on vuosikymmenet käyty taistelua/keskustelua siitä, osaavatko ne ihmiset, joiden hevoset mm. ovat varustettu kalliilla merkeillä ja jotka itse käyttävät kalliita merkkejä hyviä ratsastajia..naurettavaa, mutta katsotaa kuinka minun ja Pinjan käy ;) Itse vedän KyraK:n takin päälle, Timberlandin pipon silmille, Guessin aurinkolasit ja hanskat ja sitten lähdetään metikköön! Ihana ilma!!!
maanantai 3. marraskuuta 2008
Pitkästä aikaa..
Pitkästä aikaa!!! Kaikkea on ehtinyt tapahtua ja sitten ei oikeastaan mitään :) Tokoilua ollaan siis harrasteltu ja nyt lauantaina viimeinen kurssi. Tosin ensimmäistä kertaa me emme todellakaan ole kurssin loputtua käyty sitä "puhtailla papereilla" läpi :O Sivulle tulo tuottaa hankaluuksia..kyseinen liike on mielestäni niiiiin yksinkertaisen kaunis, mutta Pinjan mielestä mitä turhin, sillä sen mielestä kyseisen käskyn voi toteuttaa niiiiin monella eri tavalla, lähestulkoon vähän fiiliksestä riipuen :) Ja huom! Kyseistä käskyä ollaan harjoiteltu kaiken tieteen ja taiteen sääntöjen mukaisesti. Liike voidaan Pinjan mielestä suorittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla. Voidaan käydä makaamaan sivulleni, naama minuun päin, siis poikittain. Tai sitten voidaan istua puolimetriä minusta niin että istuu vielä puolimetriä sivuttain naama minuun päin... *huoh!* Jos ja kun koiran saa jostain kummallisesta syystä tulemaan sivulle, minkä se tekee 2krt/100:sta, sujuu mm. seuraaminen upeasti, täydellisesti!!!!! Mutta sivulle tulossa ongelmia, joita en voi käsittää. Aluksi luukin, että olen vain kiirehtinyt ja niimpä aloitettiin alusta ja kädellä ohjasin oikeaan paikkaan: hyvä. Sen jälkeen tuli hienosti sivulle kerran tai kaksi ja sitten taas aivan omia temppuja. liekö teen liian harvoin, jolloin ei muista tai sitten liian usein, jolloi ei kiinnosta..mutta siis balanssia haetaan tässä liikkeessä.
Tänään taas agilitytreenit ja nehän sujuu.. kahden viikon päästä Pinja täyttää puoli vuotta ja niimpä olenkin päättänyt, että vuoden alusta koiruus jo sen ikäinen, että alkaa ns. hiukan kunnollisempi ja tiiviimpi treenaus. Tähän asti ollut vähän tai enemmän sellaista leikkimielistä puuhastelua..toki ei sittenkään verenmaku suussa mennä, mutta tavoitteellisemmin kuitenkin.
Koira on taaas kasvanut. Ruokinnassa ei ole ongelmaa ja nythän saa 2krt/päivässä ja edelleen maxi junioria.
Pinjalla on nyt ollut viimeaikoina tasaisen epätasaisesti sellainen pienenpieni uhmis-kokeilu-pöllimis-röyhkeys-vaihe. Mm. Sisääntulo ulkoa on ihan ylivoimaisen vaikeaa..tosin asia helpottui huomattavasti, kun tajusimme alkaa kehumaan välittömästi sisääntulevaa tipsuamme kovaan ääneen, ja johan alkoi neitikin ampua sisään..se on Pinjalle vääähhääään liikaa, että Ninniä kehutaan ja häntä ei ;) Edelleenkään neiti ei ole ikinä tuhonnut mitään, mutta nyt uusimpana on nenäliinojen silpominen, jos lapset sellaisen johonkin sopivaan paikkaan jättää..ei varmasti ainut collie joka tällaista harrastaa.
Kirjoittelen lisää illalla agituntien jälkeen ja punnitsen neidin ;) Let`s see millainen norsu se on ;)
Tänään taas agilitytreenit ja nehän sujuu.. kahden viikon päästä Pinja täyttää puoli vuotta ja niimpä olenkin päättänyt, että vuoden alusta koiruus jo sen ikäinen, että alkaa ns. hiukan kunnollisempi ja tiiviimpi treenaus. Tähän asti ollut vähän tai enemmän sellaista leikkimielistä puuhastelua..toki ei sittenkään verenmaku suussa mennä, mutta tavoitteellisemmin kuitenkin.
Koira on taaas kasvanut. Ruokinnassa ei ole ongelmaa ja nythän saa 2krt/päivässä ja edelleen maxi junioria.
Pinjalla on nyt ollut viimeaikoina tasaisen epätasaisesti sellainen pienenpieni uhmis-kokeilu-pöllimis-röyhkeys-vaihe. Mm. Sisääntulo ulkoa on ihan ylivoimaisen vaikeaa..tosin asia helpottui huomattavasti, kun tajusimme alkaa kehumaan välittömästi sisääntulevaa tipsuamme kovaan ääneen, ja johan alkoi neitikin ampua sisään..se on Pinjalle vääähhääään liikaa, että Ninniä kehutaan ja häntä ei ;) Edelleenkään neiti ei ole ikinä tuhonnut mitään, mutta nyt uusimpana on nenäliinojen silpominen, jos lapset sellaisen johonkin sopivaan paikkaan jättää..ei varmasti ainut collie joka tällaista harrastaa.
Kirjoittelen lisää illalla agituntien jälkeen ja punnitsen neidin ;) Let`s see millainen norsu se on ;)
lauantai 18. lokakuuta 2008
Togolityä :D
Tänään sitten toinen osa uutta ja nopeatempoisempaa tottelevaisuuskoulutusta..
"Seuraa käskyä.."
"Tänne!"
Pinjan kanssa sujui mainiosti, kuten edellinenkin kerta ja tänään Antti oli ensimmäistä kertaa katsomassa treenejämme. Ja tottakai toimi kuvaajana, kun sellaiseen kerrankin oli mahdollisuus :)
Sivulle tulo alkaa hahmottua..mutta en hätäile sen kanssa, sillä oikea kohta, asento jne. ovat minulle tärkeitä. Tänään ensimmäistä kertaa seuraamisharjoituksia kontaktilla ja hyvin meni :)
Omistaja saa jälleen kerran olla erittäin ylpeä koirastaan <3
"Sivu"
"Seuraa käskyä.."
"Tänne!"
"Saisinko jo lelun?!"
"Seisomisharjoitusta"
maanantai 6. lokakuuta 2008
lauantai 4. lokakuuta 2008
Sponsoria vailla?
Tänään oli myöskin äärimmäisen ihana ja opettava päivä! Ensin aamusella viimeiselle toko-tunnille, joka meni kaikinpuolin totaalinappiin!! Tällä kertaa niin koira kuin ohjaajakin toimivat täydellisesti yhteen. Meidän välissä oli sellainen sanaton ymmärrys ja kaikki toimi. Koira oli innoissaan, teki asiat mielellään, mutta silti keskittyi 100%:sti. Ja minä (:D) pystyin pitämään hermoni kurissa ja ohjata pientä hauvaani rauhallisesti ja määrätietoisesti. Pinjan kanssa nuo sanat ovat = onnistunut suoristus.
Tämän jälkeen kävimme Variston M&M:ssä ruokaa ja ehkäpä muutakin ;) Hurtta-tuotteet ovat todella minun suosikkeja ja niimpä matkaan tarttui koulutusnamipussi kyseistä merkkiä. Olisin ostanut sarjan punaisen huomioliivin, mutta kokoja ei tietystikään ollut :(
Hauskin osuus tietysti alkoi päivässä kun kaupasta suunnattiin kotiin syömään ja sieltä koirapuistoon tapaamaan omaa kasvattajaa ja äitiä :D Kasvattaja tykkäsi Pinjasta kovin ja se tietysti on minulle tärkeintä, sillä häntähän me edustamme myöskin joka tilanteessa, joten hyvä hyvä!! :) Pinjan emää kun katsoi, ei tarvinnut ihmetellä mistä neito on kauniit kasvonsa perinyt, tunnisti kyllä oikein hyvin piirteet :)
Loppuilta vietelläänkin aika rauhallisissa merkeissä ja huomenna taas metsään..Agilityn MM-kisoja seurailin aamusella telkkarista ja siitä alkoi pikku hiljaa syttyä halu tehdä asiat oikein ja menestyä..mikä on meidän laji, en tiedä. Onneksi asiaa ei tarvitse vielä päättääkään...Nyt vain tarvittaisiin kotiin kunnon agilityvehkeet harjoituksia varten (mm. putki, pari aitaa,kepit) on meinaa oikeiasti erittäin vaikeaa pitää opittuja ohjaustaitoja yllä ilman säännöllistä harjoittelua ja suoraan sanottuna ottaa päähän, jos koira unohtaa jo loistavasti opitut merkit ja taidot vain harjoituksen puutteesta :( tai siksi että minulta puuttuu välineistö..
Olisipa Suomessa mahdollista hakea sponsoria harrastamiseen ja kisaamiseen..mutta kuka luottaa pentuun jo nyt, vaikka hieno se on...vapaaehtoisia? :)
Tämän jälkeen kävimme Variston M&M:ssä ruokaa ja ehkäpä muutakin ;) Hurtta-tuotteet ovat todella minun suosikkeja ja niimpä matkaan tarttui koulutusnamipussi kyseistä merkkiä. Olisin ostanut sarjan punaisen huomioliivin, mutta kokoja ei tietystikään ollut :(
Hauskin osuus tietysti alkoi päivässä kun kaupasta suunnattiin kotiin syömään ja sieltä koirapuistoon tapaamaan omaa kasvattajaa ja äitiä :D Kasvattaja tykkäsi Pinjasta kovin ja se tietysti on minulle tärkeintä, sillä häntähän me edustamme myöskin joka tilanteessa, joten hyvä hyvä!! :) Pinjan emää kun katsoi, ei tarvinnut ihmetellä mistä neito on kauniit kasvonsa perinyt, tunnisti kyllä oikein hyvin piirteet :)
Loppuilta vietelläänkin aika rauhallisissa merkeissä ja huomenna taas metsään..Agilityn MM-kisoja seurailin aamusella telkkarista ja siitä alkoi pikku hiljaa syttyä halu tehdä asiat oikein ja menestyä..mikä on meidän laji, en tiedä. Onneksi asiaa ei tarvitse vielä päättääkään...Nyt vain tarvittaisiin kotiin kunnon agilityvehkeet harjoituksia varten (mm. putki, pari aitaa,kepit) on meinaa oikeiasti erittäin vaikeaa pitää opittuja ohjaustaitoja yllä ilman säännöllistä harjoittelua ja suoraan sanottuna ottaa päähän, jos koira unohtaa jo loistavasti opitut merkit ja taidot vain harjoituksen puutteesta :( tai siksi että minulta puuttuu välineistö..
Olisipa Suomessa mahdollista hakea sponsoria harrastamiseen ja kisaamiseen..mutta kuka luottaa pentuun jo nyt, vaikka hieno se on...vapaaehtoisia? :)
torstai 2. lokakuuta 2008
Hyvä koira - huono omistaja (?!)
Eilinen oli mahtava päivä!!! Viimeinen ohjaustunti agilityssä antoi/kertoi sen, mitä opikeastaan uumoilenkin. Ohjaajassa on suurin vika..
Koira oli loistava, se toimii kuin minun ajatus, kirjaimellisesti.
Minulla on outo tapa alkaa häsläämään..en oikein itsekään tiedä miten se tapahtuu, mutta en saa ajatuksia kuriin. Ja voitte kuvitella mitä pieni neitini silloin tekee ? :D Kun saan oikein keskityttyä ja käyn liikkeitä ja ohjauksia ajatuksissa läpi, ehkä jopa "kuivaharjoittelen" niitä, asiat onnistuvat. Eli käytännössä se psykologinenharjoittelu on minulle äärimmäisen tärkeää. Kun saan mielessäni liikkeet menemään oikein, toimii koirakin juuri niin kuin ajattelin. Se toimii rauhassa, malttaa kuunnella minua ja hakee itse kontaktin suorituksen onnistumiseen. Eli ytimekkäästi: Koira toimi eilen juuri niin kuin omistaja ajatteli :)
Kurssi itsessään oli enemmän kuin mielenkiintoinen, sillä se valoitti upeasti agilityä lajina, sen vaikeutta ja monimuotoisuutta...ei siis todellakaan vain estehyppelyä :) Juuri tätä Pinjan kanssa haenkin. Syvempää perehdyttämistä ja asioiden oikeaa harjoittelua. Kaiken kaikkiaan hyvä meininki ja suuret kiitokset kuuluvat kurssinvetäjälle Mialle, joka on kouluttajana ehdottomasti meille paras! Saisi jopa ottaa vielä kovemman kurin ja nuhteen omistajaan, mutta toisaalta tämäkin kai muuttuu, kun opimme vain tuntemaan :) Tästä syystä toivonkin tosi paljon, että olisi joku ns. omaryhmä, jossa aina sama ohjaaja..Miakin nähnyt Pinjaa 8-viikkoisesta asti ja nähnyt kaikki onnistumiset ja epäonnistumiset. Tästä syystä hänellä on jo käsitys minusta ja koirasta ja näin ollen hänellä alkaa olla taito hahmottaa meidän henkilökohtaisia "ongelma-alueita", jotka jo alussa mainitsinkin ..eli minä :D
Toko-luento oli mielenkiintoinen ja mukaansatempaava..enemmän olisin halunnut vielä tietoa eri liikkeiden suorittamisesta ja harjoittelusta, mutta ymmärrän ettei niitä ollut, sillä luento oli osa kurssia, johon en Pinjaa ehtinyt ilmoittaa..mutta luentona siis todella hyvä! Pitäjänä Jenni Sohlberg.
Keskiviikkona oltiin Piinan kanssa metsälenkillä ja tänään varmasti illalla myös..tosin nyt mennään ihan teitä pitkin. Itse rakastan enemmän metsässä tarpomista, mutta koiran kannalta haluan, että lenkit ovat vaihtelevia..
Ja lopuksi vielä ilouutinen!!! :D Rakas pieni koirani tuli keskiviikkona ensimmäistä kertaa täysin tyylipuhtaasti sivu-käskyn <3>
Koira oli loistava, se toimii kuin minun ajatus, kirjaimellisesti.
Minulla on outo tapa alkaa häsläämään..en oikein itsekään tiedä miten se tapahtuu, mutta en saa ajatuksia kuriin. Ja voitte kuvitella mitä pieni neitini silloin tekee ? :D Kun saan oikein keskityttyä ja käyn liikkeitä ja ohjauksia ajatuksissa läpi, ehkä jopa "kuivaharjoittelen" niitä, asiat onnistuvat. Eli käytännössä se psykologinenharjoittelu on minulle äärimmäisen tärkeää. Kun saan mielessäni liikkeet menemään oikein, toimii koirakin juuri niin kuin ajattelin. Se toimii rauhassa, malttaa kuunnella minua ja hakee itse kontaktin suorituksen onnistumiseen. Eli ytimekkäästi: Koira toimi eilen juuri niin kuin omistaja ajatteli :)
Kurssi itsessään oli enemmän kuin mielenkiintoinen, sillä se valoitti upeasti agilityä lajina, sen vaikeutta ja monimuotoisuutta...ei siis todellakaan vain estehyppelyä :) Juuri tätä Pinjan kanssa haenkin. Syvempää perehdyttämistä ja asioiden oikeaa harjoittelua. Kaiken kaikkiaan hyvä meininki ja suuret kiitokset kuuluvat kurssinvetäjälle Mialle, joka on kouluttajana ehdottomasti meille paras! Saisi jopa ottaa vielä kovemman kurin ja nuhteen omistajaan, mutta toisaalta tämäkin kai muuttuu, kun opimme vain tuntemaan :) Tästä syystä toivonkin tosi paljon, että olisi joku ns. omaryhmä, jossa aina sama ohjaaja..Miakin nähnyt Pinjaa 8-viikkoisesta asti ja nähnyt kaikki onnistumiset ja epäonnistumiset. Tästä syystä hänellä on jo käsitys minusta ja koirasta ja näin ollen hänellä alkaa olla taito hahmottaa meidän henkilökohtaisia "ongelma-alueita", jotka jo alussa mainitsinkin ..eli minä :D
Toko-luento oli mielenkiintoinen ja mukaansatempaava..enemmän olisin halunnut vielä tietoa eri liikkeiden suorittamisesta ja harjoittelusta, mutta ymmärrän ettei niitä ollut, sillä luento oli osa kurssia, johon en Pinjaa ehtinyt ilmoittaa..mutta luentona siis todella hyvä! Pitäjänä Jenni Sohlberg.
Keskiviikkona oltiin Piinan kanssa metsälenkillä ja tänään varmasti illalla myös..tosin nyt mennään ihan teitä pitkin. Itse rakastan enemmän metsässä tarpomista, mutta koiran kannalta haluan, että lenkit ovat vaihtelevia..
Ja lopuksi vielä ilouutinen!!! :D Rakas pieni koirani tuli keskiviikkona ensimmäistä kertaa täysin tyylipuhtaasti sivu-käskyn <3>
tiistai 30. syyskuuta 2008
Kursseja..
No niin, nyt ollaan ilmoittauduttu sitten taas mukaan kursseille..väliä tulee taas muutama viikko, mutta ehkä pärjäämme..Pinjan vaihe jatkuu :O Kysymys kuuluukin; Loppuuko tämä ikinä, onko koirani aina tällainen? Ehkä tämä kuuluu asiaan..parempia aikoja siis odotellessa :D
maanantai 29. syyskuuta 2008
Hohhoijaa....
Kipeänä sitten oltu ja niimpä jäi ensimmäistä kertaa molemmat treenit välistä! Kyllä ottaa päähän! Ja lenkkikaveri "sai" perheeseen lisäystä, eli vielä muutaman päivän joudumme antamaan kotiutumislepoa :) eli metsälenkitkin olleet jäähyllä, myös ihan oman kunnon takia.
Pinja on saanut muutaman uuden lelun, sillä neito löysi jostain viime syksyisten tipsupentumme maailman pienimmäin vinkulelun, josta tulikin heti ihan supersuosittu! Yhtäkkiä tajusin, että koiralla ei ollut yhtään vinkulelua! (Miettikää millainen koiranomistaja ei ole hankkinut kunnolla öykkävää lelua!!!!) No asia korjattiin ja nyt talossa säestää oudolla äänellä ääntelevä sorsa :) Ja pinja tykkää! Koulutusköysilelukin kävi pieneksi, sillä meillä on aina tapana "mauhata" hyvin menneen opetuksen jälkeen, ja viimeisimmällä kerralla huomasin, että koiran hampaat upposivat käteeni niin että veri lensi..nice..ahaa-ilmiön jälkeen tajusin, että isolle koiralle voi vaikka hankkia ison lelun.
Eteen käskyä ollaan nyt harjoiteltu ilman mainittavaa tulosta..neidolle on äärimmäisen vaikea irrota minusta niin, että jään paikalle, mutta emme hermostu, kyllä se sieltä tulee. Sivu-käskyä ollaan myös jatkettu ja nyt huomaa, että koiruus alkaa päästä jyvälle :)
Tänään sitten illalla valitaan taas seuraavat kurssit..ideana olisi taas löytää agility ja toko kurssit..nyt koiran kanssa lenkuralle metikköön :)
Pinja on saanut muutaman uuden lelun, sillä neito löysi jostain viime syksyisten tipsupentumme maailman pienimmäin vinkulelun, josta tulikin heti ihan supersuosittu! Yhtäkkiä tajusin, että koiralla ei ollut yhtään vinkulelua! (Miettikää millainen koiranomistaja ei ole hankkinut kunnolla öykkävää lelua!!!!) No asia korjattiin ja nyt talossa säestää oudolla äänellä ääntelevä sorsa :) Ja pinja tykkää! Koulutusköysilelukin kävi pieneksi, sillä meillä on aina tapana "mauhata" hyvin menneen opetuksen jälkeen, ja viimeisimmällä kerralla huomasin, että koiran hampaat upposivat käteeni niin että veri lensi..nice..ahaa-ilmiön jälkeen tajusin, että isolle koiralle voi vaikka hankkia ison lelun.
Eteen käskyä ollaan nyt harjoiteltu ilman mainittavaa tulosta..neidolle on äärimmäisen vaikea irrota minusta niin, että jään paikalle, mutta emme hermostu, kyllä se sieltä tulee. Sivu-käskyä ollaan myös jatkettu ja nyt huomaa, että koiruus alkaa päästä jyvälle :)
Tänään sitten illalla valitaan taas seuraavat kurssit..ideana olisi taas löytää agility ja toko kurssit..nyt koiran kanssa lenkuralle metikköön :)
tiistai 23. syyskuuta 2008
Että näin..
Eilen lähdettiin täysin extempore, 1/2h varoajalla match show:hun..ikinä ei olla siis kehäjuoksua saatika seisottamista harjoiteltu, mutta päätin, että kokemus tulee käytännön kautta :D Ja niimpä vaan mentiin..hiukan kuitenkin harjalla vedettiin. Itse en hirmuisesti näistä perusta, vaan sitten "oikeisiin" näyttelyihin panostetaan, mutta harjoituksena ihan loistava!
Pentuja oli 33kpl ja 15 sai punaisen, Pinja yksi heistä. Ei kuitenkaan enää sen jälkeen pärjätty, mutta eipä haittaa, sillä oltiin jälleen nuorimmat :) Kokemus oli ihan jees ja neito varsinkin seisoi ihan loistavasti! Kehän kierto oli vähän kyseenalaista ;)
Tässä äärimmäisen huono "rakennekuva"..tosin ruokakippo suussa :D
Ja sitten tapan Ninnin pedin osa 2.
Näin Pinjan ainokaisesta sisaresta eilen kuvia, ja voi että kun hän on suloinen!!!! Aivan superihana, jonka rinnalla Piina näyttää ihan jumbolta!!! :O
Ja vielä säkäkorkeus oli eilen n.47cm ja kropanpituus n.60cm
Omistan ISON koiran osa 201
Aamulla sitten käytiin ottamassa viimeiset rokotukset ja samalla käytiin taas koko koiruus läpi. Hieno on :D Eläinlääkärimme on myös colliekasvattaja, joten asiantuntemus oli enemmän kuin kohdallaan!
Ruokahan vaihdettiin maxi junioriin, sillä kokonsa puolesta se vaatii se, sekä rasvanmäärä oli pienempi ja näin ollen meille juuri passeli. Tällä ruoalla mennään sitten eteenpäin ja päätimme, ettei ruokaa vaihdeta adultiin vielä pitkään aikaan.
Neito painoi "vaatimattomat" 15,45kg ja ikää oli siis reilu 4kk:tta :) Ylimääräistä ei ole, mutta ei saa tullakaan. Koko koira prima kunnossa, eli mm. jalkojen asento ja luuston kasvu erinomaista, eikä mitään vinouksia tai ei toivottuja jalkojen vääntymisiä ollut, vaan koiralla suorat, hyväasentoiset jalat ja lonkat.
Lääkäri myös rakastui Pinjan luonteeseen..ja kukapa ei :D Se on sellainen lompponen (outo sanavalinta), mutta sitä ei juuri hetkauta mikään, ja sosiaalisempaa ja rohkeampaa koiraa ei varmasti olekaan.
Ja isohan siitä siis tulee, valtava :) On kuulema niin massava ruuminrakenne ja tassut, että ei ole ennen nähty, mutta niin sanoo moni muukin ja ei se oikeastaan haittaa. Ennemmin olen äärimmäisen tyytyväinen pikkuruiseen hauvaani, jonka kanssa ilmeisesti olen pystynyt saavuttamaan jonkintasoisen tasapainon kaiken kanssa, sillä tasapainoinen koira on.
Omistaja saa siis olla ylpeä pikku hauvastaan :D Säkää en edes uskaltanut mitata, mutta katsotaan jossain vaiheessa.
Ainoa mitä nyt alamme tekemään on erilaisten vetoleikkien teko, jotta koiruuden alaleuka pysyy kasvussa mukana :D
Ruokahan vaihdettiin maxi junioriin, sillä kokonsa puolesta se vaatii se, sekä rasvanmäärä oli pienempi ja näin ollen meille juuri passeli. Tällä ruoalla mennään sitten eteenpäin ja päätimme, ettei ruokaa vaihdeta adultiin vielä pitkään aikaan.
Neito painoi "vaatimattomat" 15,45kg ja ikää oli siis reilu 4kk:tta :) Ylimääräistä ei ole, mutta ei saa tullakaan. Koko koira prima kunnossa, eli mm. jalkojen asento ja luuston kasvu erinomaista, eikä mitään vinouksia tai ei toivottuja jalkojen vääntymisiä ollut, vaan koiralla suorat, hyväasentoiset jalat ja lonkat.
Lääkäri myös rakastui Pinjan luonteeseen..ja kukapa ei :D Se on sellainen lompponen (outo sanavalinta), mutta sitä ei juuri hetkauta mikään, ja sosiaalisempaa ja rohkeampaa koiraa ei varmasti olekaan.
Ja isohan siitä siis tulee, valtava :) On kuulema niin massava ruuminrakenne ja tassut, että ei ole ennen nähty, mutta niin sanoo moni muukin ja ei se oikeastaan haittaa. Ennemmin olen äärimmäisen tyytyväinen pikkuruiseen hauvaani, jonka kanssa ilmeisesti olen pystynyt saavuttamaan jonkintasoisen tasapainon kaiken kanssa, sillä tasapainoinen koira on.
Omistaja saa siis olla ylpeä pikku hauvastaan :D Säkää en edes uskaltanut mitata, mutta katsotaan jossain vaiheessa.
Ainoa mitä nyt alamme tekemään on erilaisten vetoleikkien teko, jotta koiruuden alaleuka pysyy kasvussa mukana :D
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Murrosikä jatkuu...
Tässä hiukan kuvapainotteinen teksti. Harjoitukset jatkuvat, mutta nyt ensimmäisellä omalla agilityesteellä, joka on aita. Rima on tietysti maassa/ei ollenkaan, mutta kuvauksessa korkeudella 20cm :D
Kiertäminen sujuu täydellisesti ja aita, ja nyt aletaan harjoittelemaan "eteen"-käskyä.
Aita-este
Väsynyt pieni...
Piinan paras kaveri Ninni..
torstai 18. syyskuuta 2008
Esimurrosiän varhaisvaihe osa 1.
No niin..kuten ystäväni asian ilmaisi; Tervetuloa koiranomistajan arkeen..aina ei voi onnistua.
Pinjalla on alkanut jonkinsortin "vaihe"..joka ei omistajana naurata pätkääkään..tai naurattaa kyllä, mutta kuinka kauan?!
Pikkuruinen täydellinen hauvani kyllä osaa jne..mutta mutta..tänään agilityssä neiti mennä liihotti pitkin ja poikin hallia..ja jo korvien asennosta näki, ettei koiralla ollut minkäänsortin aiettakaan kuunnella! Yritä siinä sitten hakea jotain "kontaktia"..tai siis mitä kontaktia?
Kiertäminen menee jo ihan ok, kuten myös paikka- ja käsi-käsky. Tänään opeteltiin eteen-lähtöä ja irtoamista..siitä jatketaan.
Pinjalla on alkanut jonkinsortin "vaihe"..joka ei omistajana naurata pätkääkään..tai naurattaa kyllä, mutta kuinka kauan?!
Pikkuruinen täydellinen hauvani kyllä osaa jne..mutta mutta..tänään agilityssä neiti mennä liihotti pitkin ja poikin hallia..ja jo korvien asennosta näki, ettei koiralla ollut minkäänsortin aiettakaan kuunnella! Yritä siinä sitten hakea jotain "kontaktia"..tai siis mitä kontaktia?
Kiertäminen menee jo ihan ok, kuten myös paikka- ja käsi-käsky. Tänään opeteltiin eteen-lähtöä ja irtoamista..siitä jatketaan.
lauantai 13. syyskuuta 2008
Metsäntonttu..
Siis pakko oli tulla vielä laittamaan, että jos "kouluttajamme" olisivat tämän illan metsälenkin nähneet, olisimme saanut 100 000 x hylätyn, vaikkei sellaista edes voi saada... Oikeasti!!! :D
Kaverini nauroi katketakseen, kun katsoi orpona kimittävää omistajaa, joka yritti kaikilla tavoilla ikäänkuin hakea kontaktia koirasta, jolla EI todellakaan ollut MITÄÄN aikomustakaan kuunnella..hihnakäyttäytymistä ei ollut missään vaiheessa, vaan käytännössä omistaja killui remmin perässä ja vapaana ollessa koira käytännössä vain lensi. Vastaantulijoita (Ihmisiä koirien kanssa tai ilman) tervehdittiin lennokkaasti hyppien ja täysillä perään-tyylillä..
Muuten tämä kaikki olisi varmasti mennyt jonkun pentuiloittelun piikkiin, mutta kun ennen lenkkiä kehuin maasta taivaaseen hyvin käyttäytyvän koirani..
Että silleen *nolo*
Illalla palkinnoksi suihkussa käyminen (oli siiiiis NIIIN likainen koira!!!!) ja 1/2 h keskustelu asiasta saako Pinjakaan olla sohvalla :D
Nice day.
Kaverini nauroi katketakseen, kun katsoi orpona kimittävää omistajaa, joka yritti kaikilla tavoilla ikäänkuin hakea kontaktia koirasta, jolla EI todellakaan ollut MITÄÄN aikomustakaan kuunnella..hihnakäyttäytymistä ei ollut missään vaiheessa, vaan käytännössä omistaja killui remmin perässä ja vapaana ollessa koira käytännössä vain lensi. Vastaantulijoita (Ihmisiä koirien kanssa tai ilman) tervehdittiin lennokkaasti hyppien ja täysillä perään-tyylillä..
Muuten tämä kaikki olisi varmasti mennyt jonkun pentuiloittelun piikkiin, mutta kun ennen lenkkiä kehuin maasta taivaaseen hyvin käyttäytyvän koirani..
Että silleen *nolo*
Illalla palkinnoksi suihkussa käyminen (oli siiiiis NIIIN likainen koira!!!!) ja 1/2 h keskustelu asiasta saako Pinjakaan olla sohvalla :D
Nice day.
Tokoilua hyvässä hengessä..
Tänään siis hyvässä hengessä tokoilun tyylistä harrastamista. Pinjan kanssa on kyllä niin järjettömän ihanaa (ja motivoivaa itsellekin) käydä näissä..se on aina 110% valmis toimimaan ja tekemään.
Moni mieltää kai nuoren ja hyvin käyttäytyvän koiran yleisesti aina "rodun tyyliseksi" käyttäymiseksi ja pyhän hengen antamaksi rauhallisuudeksi, mutta kiellän tämän väitteen osaksi. On totta, että helpompaa on harrastaa koiran kanssa, joka rodullensa tyypillisesti omaa halun palvella. Kokemuksesta tiedän, kuinka hyvän pohjan tämä antaa, sillä Pinjan vastakohtana meillä on erittäin tyypillinen tiibetinspanieli neiti kotona, jonka kanssa koulutus on mennyt pieleen näin "koulutusnäkökulmasta katsottuna", mutta kuten monet sanovat; se ei haittaa kun se on niin pieni ja soma..niimpä. Nyt kun on alusta lähtien "oikein" koulutettu koira on rinnalla vertauskuvana, voin sanoa, että tässä ei ole mitään somaa :) Mutta vaikka koira oppisikin uusi temppuja, annan sen jatkaa elämästä nauttimista prinsessana, mutta joitakin totuuksia sekin on joutunut kyllä kohtaamaan ihan johdonmukaisuuden nimissä..esimerkiksi sen, että sohvalla ei olla. Tämä siitä syystä, että Pinjakaan ei saa olla, vaikka kuinka ihanaa olisikin oolut, kun se olisi ollut pentuna kainalossa..isona rötjäleenä ei sitten muut enää mahtuisikaan sohvalle..joten kukaan ei ole sohvalla. Hyvin on Ninni tottunut, eikä kuollut tähän muutokseen, vaikka hiukan sitä pelkäsinkin.
Mutta siis takaisin aiheeseen "rotutyypillinen palveluskoira" ja sen kieltämiseen. Eli Pinjan kanssa lähtökohdan luo sen halu tehdä ja palvella, mutta kyllä suurin "menestyksen avain" on ne hetket, kun luon sen päivärytmin, tasaan leikin, koulutuksen, lenkit, metsäkerrat ja koirapuistot oikeaan suhteeseen koiralle sopiviksi ja leikin sekä hoidan keskinäistä suhdettamme..näin ollen minulla on jatkuvasti koira, joka "jumaloi omistajaansa"..mutta ei tämäkään aina helppoa ole..ja kyllä Pinjakin osaa kehitellä kaikkea vinkeää..ja koska monilla on käsitys, että koirani on täydellinen "koulutusnappula", haluan kertoa muutamia sille hauskoja ja vähemmän hauskoja tapoja ja keksintöjä...
1. Poikamme jaloista sukkien vetäminen..
2. Aidan yli karkaaminen jos olen edes käynyt toisella puolella..
3. Keksintö, että olen iso, ja yletyn pöydille..
4. Folioilmapallon voi puhkaista ja narun kierittää jalan ympäri.
5. Pupua voi edelleenkin tasaisesti päästää karkuun.
6. Kaikki ilmapallot voi rikkoa.
7. Kotipihalla ei voi vain suorittaa mitään koulutusjuttuja.
8. Metsälenkeillä voi yllättäen vapaana juostessa korvat vain hävitä.
Ei mitään pahoja, mutta hyvin Pinjamaisia tapoja toimia. Hellyttäviä ja ihania tapoja on sitten satakertainen määrä. Näin pohtiessani oikeasti koiran koulutusta ja sen kanssa elämistä on se oikeasti vain tapa elää..ei sitä saavuteta vain muutamilla harjoituksilla, sen pitää tulla sydämestä jokainen hetki. Ja vaikka välillä näiden riiviöpäivien jälkeen olen täysin valmis tekemään pikkuruisesta hauvastani koiranmakkaraa, on se hetki, kun se illalla tulee tökkäisemään isolla nenällään minua poskeen, nuolaisee ja käy sänkyni viereen nukkumaan se hetki, jolloin rakastan sitä kaikkein eniten.
Ensi viikoksi ideana olisi harjoitella agilityn käsi-käskyä, paikalla oloa ja tötterön kiertämistä. Käsi menee jo ihan hyvin, paikalla olo on Pinjan mielestä hiukan outoa ja kiertäminen vähintäänkin tosi outoa, mutta nyt on kaksi tötteröä hankittu kotiin joten josko niillä saisi haettua hiukan oppia tähän.
Pakko vielä lopuksi kertoa siitä, kuinka koira todella on se "maailman tärkein" juttu..
Olimme eilen Antin kanssa lähdössä oopperaan (Iloinen Leski, oli todella hyvä!) kun tajusin Länsiväylällä, etten ollut muistanut käydä ostamassa Pinjalle uutta pantaa, koska edellinen oli selvästi jo liian ohut, ja niimpä kirmaisimme M&M Haukilahteen kesken oopperamatkan iltapuvussa ja sain kuin sainkin Hurtan pannan :) ..ja kaiken kukkuraksi ehdimme juuri ja juuri ennenkuin esitys alkoi..kyllä hieman Anttiakin nauratti..mutta panta oli ihan loisto ostos. Vaikka hihnassa kulkeminen ei ole ikinä tuottanut Pinjalle kauheita ongelmia, parani "ohjattavuus" huomattavasti kevyemmäksi ja koira selvästi enemmän kuulolla uudella pannalla..että kyllähän varusteilla on merkitystä ;) Mutta huono juttu on se, että hihna alkaa olla liian pieni ja värikin on väärä jne...että jos vaikka sitten ensi reissulla ;)
Illalla metsäreissulle Jennin ja Mimmin kanssa...
Moni mieltää kai nuoren ja hyvin käyttäytyvän koiran yleisesti aina "rodun tyyliseksi" käyttäymiseksi ja pyhän hengen antamaksi rauhallisuudeksi, mutta kiellän tämän väitteen osaksi. On totta, että helpompaa on harrastaa koiran kanssa, joka rodullensa tyypillisesti omaa halun palvella. Kokemuksesta tiedän, kuinka hyvän pohjan tämä antaa, sillä Pinjan vastakohtana meillä on erittäin tyypillinen tiibetinspanieli neiti kotona, jonka kanssa koulutus on mennyt pieleen näin "koulutusnäkökulmasta katsottuna", mutta kuten monet sanovat; se ei haittaa kun se on niin pieni ja soma..niimpä. Nyt kun on alusta lähtien "oikein" koulutettu koira on rinnalla vertauskuvana, voin sanoa, että tässä ei ole mitään somaa :) Mutta vaikka koira oppisikin uusi temppuja, annan sen jatkaa elämästä nauttimista prinsessana, mutta joitakin totuuksia sekin on joutunut kyllä kohtaamaan ihan johdonmukaisuuden nimissä..esimerkiksi sen, että sohvalla ei olla. Tämä siitä syystä, että Pinjakaan ei saa olla, vaikka kuinka ihanaa olisikin oolut, kun se olisi ollut pentuna kainalossa..isona rötjäleenä ei sitten muut enää mahtuisikaan sohvalle..joten kukaan ei ole sohvalla. Hyvin on Ninni tottunut, eikä kuollut tähän muutokseen, vaikka hiukan sitä pelkäsinkin.
Mutta siis takaisin aiheeseen "rotutyypillinen palveluskoira" ja sen kieltämiseen. Eli Pinjan kanssa lähtökohdan luo sen halu tehdä ja palvella, mutta kyllä suurin "menestyksen avain" on ne hetket, kun luon sen päivärytmin, tasaan leikin, koulutuksen, lenkit, metsäkerrat ja koirapuistot oikeaan suhteeseen koiralle sopiviksi ja leikin sekä hoidan keskinäistä suhdettamme..näin ollen minulla on jatkuvasti koira, joka "jumaloi omistajaansa"..mutta ei tämäkään aina helppoa ole..ja kyllä Pinjakin osaa kehitellä kaikkea vinkeää..ja koska monilla on käsitys, että koirani on täydellinen "koulutusnappula", haluan kertoa muutamia sille hauskoja ja vähemmän hauskoja tapoja ja keksintöjä...
1. Poikamme jaloista sukkien vetäminen..
2. Aidan yli karkaaminen jos olen edes käynyt toisella puolella..
3. Keksintö, että olen iso, ja yletyn pöydille..
4. Folioilmapallon voi puhkaista ja narun kierittää jalan ympäri.
5. Pupua voi edelleenkin tasaisesti päästää karkuun.
6. Kaikki ilmapallot voi rikkoa.
7. Kotipihalla ei voi vain suorittaa mitään koulutusjuttuja.
8. Metsälenkeillä voi yllättäen vapaana juostessa korvat vain hävitä.
Ei mitään pahoja, mutta hyvin Pinjamaisia tapoja toimia. Hellyttäviä ja ihania tapoja on sitten satakertainen määrä. Näin pohtiessani oikeasti koiran koulutusta ja sen kanssa elämistä on se oikeasti vain tapa elää..ei sitä saavuteta vain muutamilla harjoituksilla, sen pitää tulla sydämestä jokainen hetki. Ja vaikka välillä näiden riiviöpäivien jälkeen olen täysin valmis tekemään pikkuruisesta hauvastani koiranmakkaraa, on se hetki, kun se illalla tulee tökkäisemään isolla nenällään minua poskeen, nuolaisee ja käy sänkyni viereen nukkumaan se hetki, jolloin rakastan sitä kaikkein eniten.
Ensi viikoksi ideana olisi harjoitella agilityn käsi-käskyä, paikalla oloa ja tötterön kiertämistä. Käsi menee jo ihan hyvin, paikalla olo on Pinjan mielestä hiukan outoa ja kiertäminen vähintäänkin tosi outoa, mutta nyt on kaksi tötteröä hankittu kotiin joten josko niillä saisi haettua hiukan oppia tähän.
Pakko vielä lopuksi kertoa siitä, kuinka koira todella on se "maailman tärkein" juttu..
Olimme eilen Antin kanssa lähdössä oopperaan (Iloinen Leski, oli todella hyvä!) kun tajusin Länsiväylällä, etten ollut muistanut käydä ostamassa Pinjalle uutta pantaa, koska edellinen oli selvästi jo liian ohut, ja niimpä kirmaisimme M&M Haukilahteen kesken oopperamatkan iltapuvussa ja sain kuin sainkin Hurtan pannan :) ..ja kaiken kukkuraksi ehdimme juuri ja juuri ennenkuin esitys alkoi..kyllä hieman Anttiakin nauratti..mutta panta oli ihan loisto ostos. Vaikka hihnassa kulkeminen ei ole ikinä tuottanut Pinjalle kauheita ongelmia, parani "ohjattavuus" huomattavasti kevyemmäksi ja koira selvästi enemmän kuulolla uudella pannalla..että kyllähän varusteilla on merkitystä ;) Mutta huono juttu on se, että hihna alkaa olla liian pieni ja värikin on väärä jne...että jos vaikka sitten ensi reissulla ;)
Illalla metsäreissulle Jennin ja Mimmin kanssa...
torstai 11. syyskuuta 2008
Aamuhetki on parasta aikaa vartioida..
Tässä kuvia pinjasta tänä aamuna..harakoita vaanimassa ja piharemonttia vahtimassa :) Ikää siis 3pvä vajaa 16vkoa.
Agiliitoa (tai sen tapaista..) Osa1.
No niin, väsyneitä;koira+omistaja. Hyvin meni ja oikeasti kivaa oli..Pinja oli ihan kuupana, kun oli niin paljon vauhtia, eikä tietysti maltti ole juuri 100% varmaa :D mutta nämä annettakoon urhealle neidille anteeksi, sillä oli taas porukan nuorin, vaan ei todellakaan huonoin.
Tehtiin käsi-käskyjä, kiertämistä, aitaa (ilman rimaa) ja putkea. Kaksi viimeistähän neidiltä menee kuin vettä vaan, menisi vaikka silmät kiinni. Vapaana menokin onnistui 99% täydellisesti. Nykyäänhän Pinja on vapaana aina metsälenkeillä, mikä mahdollistaa täydellisen liikkumisen kyseisessä maastossa ja on antanut paljon varmuutta minulle sen "uskollisuudessa", eli tulee kyllä tykkinä luokse käskiessä.
Kotiläksynä tuli kiertäminen ja käsi-käsky. Ne olivat meille ihan uusia ja harjoitellaankin ihan rauhassa , sillä tarkoitus ei ole ajaa koiraa loppuun.
Ensi viikolla vuorossa rokotus, huomenna otetaan aika lungisti ja lauantaina pentutottista :)
Nämä harjoittelukerrat ovat kyllä superhyviä, sillä on ihanaa harrastaa tavoitteellisesti ja nähdä kun koira edistyy ja yhteistyö paranee.
Lisää siis taas la :D
Tehtiin käsi-käskyjä, kiertämistä, aitaa (ilman rimaa) ja putkea. Kaksi viimeistähän neidiltä menee kuin vettä vaan, menisi vaikka silmät kiinni. Vapaana menokin onnistui 99% täydellisesti. Nykyäänhän Pinja on vapaana aina metsälenkeillä, mikä mahdollistaa täydellisen liikkumisen kyseisessä maastossa ja on antanut paljon varmuutta minulle sen "uskollisuudessa", eli tulee kyllä tykkinä luokse käskiessä.
Kotiläksynä tuli kiertäminen ja käsi-käsky. Ne olivat meille ihan uusia ja harjoitellaankin ihan rauhassa , sillä tarkoitus ei ole ajaa koiraa loppuun.
Ensi viikolla vuorossa rokotus, huomenna otetaan aika lungisti ja lauantaina pentutottista :)
Nämä harjoittelukerrat ovat kyllä superhyviä, sillä on ihanaa harrastaa tavoitteellisesti ja nähdä kun koira edistyy ja yhteistyö paranee.
Lisää siis taas la :D
perjantai 5. syyskuuta 2008
Metsänpoika tahdon olla, sankar jylhän....
Eihän siis me olla päästy koirapuistoon..mutta,mutta...kahtena iltana ollaan peräkkäin oltu metsässä! Uusina ja parhaimpina lenkkikavereina meillä toimii yksi parhaista (ellei paras) ystävistäni Jenni ja 6v Mimmi-haukku. Eilen puolentunnin samoilulla ja tänään tunnin :) Kivaa on ollut..itseasiassa ihan sairaan kivaa! Tänään varsinkin kiipeiltiin kallioilla ja pikkutytsykkä sai olla ensimmäistä kertaa vapaana :) Hienosti meni!!! Tosin mammalla taisi olla enemmän turhaa pelkoa, kun aluksi ei koira meinannut päästä 5metriä kauemmaksi, kun mamma jo kiljui tänne-käskyä :O Joopa..niin hienosti neiti totteli ja seurasi, että helposti lähtee seuraavallakin kerralla vapaaksi :) Huomenna tokoilua aamusella ja loppupäivä vp:tä, sunnuntaina sitten taas pöpelikköön...Ihanaa, että ensi torstaina alkaa jo agility/ohjaus..hirveellä innolla sinne menossa.
torstai 4. syyskuuta 2008
Laiskottelua..
Me ollaan vaan laiskoteltu..tai siis oltu ja ihmetelty ja kasvettu..Tytsy on riehunut lähinnä pihamaalla ja periaatteessa kaiketi tällainen "vapaa" elämä on tehnyt hyvää..toisaalta kiitän luojaa ensi la alkavasta kurssista ;) Ei enää oikein meinaa pää kestää kummallakaan meistä tällaista joutenoloa ja periaatteessa en halua sitä "lenkeillä väsyttää"..ollaan käyty metsässä ja myös pitkillä lenkeillä..ei mitään erikoista. Sivulle käskyä ollaan harjoiteltu vähän niin ja näin. Päätin olla ottamatta mitään hermoromahduksia sen oppimisesta, sillä niin kakaroita ollaan vielä..Ensi viikosta sitten hiukan johdonmukaisemmin :)
Viime sunnuntaina Pinja osoitti jotain eriskummallista minun silmiini. Oli vanhemman pojan synttärit ja ihmisiä tupa täynnä. Koira käyttäyti ihan +10 myös kaikkia lapsia kohtaan. Yhtäkkiä kun olimme istumassa kahvipöydässä, lapset leikkivät pihalla, alkoi ihan järjetön haukunta. Pinja haukkui jotain sellaista haukkua jota en ole aiemmin kuullut. Se haukkui, haukkui ja haukkui..ja kun lähdin kävelemään ovea kohdin katsoakseni mitä tapahtuu, koira juoksi täysiä sisään ja haukkui, repi hihasta ja haukkui..olin ihan äimänkäkenä, että nytkö sillä naksahti päässä ja kun koira ampaisi takaisin pihalle hurjasti haukkuen, menin perässä. Asiakin selvisi. 3-vuotiaamme oli kiivennyt 1,5 metrin korkuiselle :O laattapinolle, ja rakas 14-viikkoisemme oikeasti vaistosi vaaran ja varoitti. Oltiin miehen kanssa kyyneleet silmissä koiraa kehuen ja pakko sanoa, mutten olisi ikinä voinut uskoa tällaista tunnetta tulevan. Se on niin mamman täydellisyys!!!! :D
Pinjan säkä on nyt n.41-42cm (en saanut ihan just tarkkaa) ja paino 12,5kg. Kuvia taas tänään koirapuistoilun jälkeen.
Ps. aloitellaan "seisomisen" opettelua, josko vaikka sitten pentunäyttelyyn kun ikää tarpeeksi.
Viime sunnuntaina Pinja osoitti jotain eriskummallista minun silmiini. Oli vanhemman pojan synttärit ja ihmisiä tupa täynnä. Koira käyttäyti ihan +10 myös kaikkia lapsia kohtaan. Yhtäkkiä kun olimme istumassa kahvipöydässä, lapset leikkivät pihalla, alkoi ihan järjetön haukunta. Pinja haukkui jotain sellaista haukkua jota en ole aiemmin kuullut. Se haukkui, haukkui ja haukkui..ja kun lähdin kävelemään ovea kohdin katsoakseni mitä tapahtuu, koira juoksi täysiä sisään ja haukkui, repi hihasta ja haukkui..olin ihan äimänkäkenä, että nytkö sillä naksahti päässä ja kun koira ampaisi takaisin pihalle hurjasti haukkuen, menin perässä. Asiakin selvisi. 3-vuotiaamme oli kiivennyt 1,5 metrin korkuiselle :O laattapinolle, ja rakas 14-viikkoisemme oikeasti vaistosi vaaran ja varoitti. Oltiin miehen kanssa kyyneleet silmissä koiraa kehuen ja pakko sanoa, mutten olisi ikinä voinut uskoa tällaista tunnetta tulevan. Se on niin mamman täydellisyys!!!! :D
Pinjan säkä on nyt n.41-42cm (en saanut ihan just tarkkaa) ja paino 12,5kg. Kuvia taas tänään koirapuistoilun jälkeen.
Ps. aloitellaan "seisomisen" opettelua, josko vaikka sitten pentunäyttelyyn kun ikää tarpeeksi.
tiistai 26. elokuuta 2008
Koirallani on outo huumorintaju osa 2.
Ja hän vain päätti nukkua tiibetinspanielimme pedissä, röyhkeästi raahasi sen makuuhuoneesta olohuoneeseen ja :
Ja hän siis nukkui siinä?!lauantai 23. elokuuta 2008
Koirallani on outo huumorintaju?!
Pinjan mielestä 3 asiaa voittaa kaiken.
1. Ruokakipon nappaaminen ja sen kuskaaminen välittömästi ruokailun jälkeen pitkin taloa ja pihaamme. Ota se kiinni?! Enpä usko..ei kestä kunto ;)
2. Vesikipossa uiminen. Yleinen asento on se, että se istuu kipon edessä, etutassut kipossa.
3. Pupumme päästäminen vapaaksi. Meillä on kääpiöluppapoika nimeltä Leevi, joka on Pinjan kanssa ylinystävä. Pupu asuu sille remontoidussa leikkimökissä, josta sillä vapaa kulku ulkotarhaan. Pinja osaa avata ulkotarhan portin. Mies totesi eräänä iltana keittiömme ovelta, että meillä taitaa olla pieni ongelma. Sekä pupu, että Pinja mennä kiisivät pitkin pihaa peräkanaa. Pinja ei yrittänytkään vahingoittaa sitä, vaan välillä pysähtyivät haistelemaan toisiaan ja Pinja on äärimmäisen varovainen eikä hutki yhtään tassuilla. Pupukaan kun ei pelkää koiria ollenkaan, sillä ovat kasvaneet vähän niin kuin yhdessä. Ongelmaksi koituikin houkutella pupu isolta pihalta takaisin omaan tarhaansa :O lopulta onnistui, kun Pinja meni ensimmäisenä :)
Eilen olimme koirapuistossa ensimmäistä kertaa. Pikku-Piina oli ihan elementissään. Sillä ei ole minkäänlaisia ennakkoluuloja tai pelkoja? Siellä mennä tohotti 6:n muun koiran kanssa ja sai muut omistajat ihastelemaan rohkeuttaan ja avointa luonnettaan. Sille kaikki on tosi jees.
Koska vesi elementtinä on Pinjalle todella lähellä; tulee itse suihkuun, tosin sen mielestä suihkusta juominen ja sen alla pään pitäminen on kaiken idea, päätimme, että viemme sen tänään uimaan..saa sitten nähdä kumpi ui; omistaja vai koira.
Piina-nimen takana on reilu 3-v poikamme Rasmus, joka kutsuu Pinjaa rehellisesti Piinaksi :) Ovat kuin paita ja peppu.
Pentuagilitystä sen verran, että se meni ihan loistavasti. Mitään hyppyjä ei harrastettu, vaan mentiin aitaakin ilman rimaa. Putki meni koiralta välittömästi, myös s-muodossa pelkästään lähettämällä. A, puomi ja pussi myös ilman epäilyjä. Uskomattoman rohkea pentu!
Pinja on myös siitä jännittävä haukku, että mitä enemmän koiria ja ihmisiä, sen enemmän se näyttää nauttivan. Sitä ei häiriinnytä muut, päinvastoin, keskittymiskyky on huippuluokkaa, kun joku vain katsoo :) Lievää showtyttösen meininkiä?! Kaikki temput siis sujuu huomattavasti paremmin ja ajatuksennopeudella, kun vain yleisöä piisaa :) Olisipa omistajankin itsetunto moista luokkaa!
Pinja syö tällähetkellä Royal medium junioria, jonka lisäksi itse valmistan mössöjä. 5kk:n iässä vaihdamme suoraan adultiin, mutta mietinnäksi on tullut jatkammeko mediumilla vai hyppäämmekö maxiin? Koira kun ei ole sieltä pienimmästä päästä ollenkaan, vaan näyttää niin selvästi jenkkilinjansa, mikä ei siis minua haittaa, päinvastoin! Kookkaasta olemuksestaan huolimatta se on äärimmäisen sopusuhtainen neito :)
Laitanpa illalla lisää kuinka uintireissu sujui :)
1. Ruokakipon nappaaminen ja sen kuskaaminen välittömästi ruokailun jälkeen pitkin taloa ja pihaamme. Ota se kiinni?! Enpä usko..ei kestä kunto ;)
2. Vesikipossa uiminen. Yleinen asento on se, että se istuu kipon edessä, etutassut kipossa.
3. Pupumme päästäminen vapaaksi. Meillä on kääpiöluppapoika nimeltä Leevi, joka on Pinjan kanssa ylinystävä. Pupu asuu sille remontoidussa leikkimökissä, josta sillä vapaa kulku ulkotarhaan. Pinja osaa avata ulkotarhan portin. Mies totesi eräänä iltana keittiömme ovelta, että meillä taitaa olla pieni ongelma. Sekä pupu, että Pinja mennä kiisivät pitkin pihaa peräkanaa. Pinja ei yrittänytkään vahingoittaa sitä, vaan välillä pysähtyivät haistelemaan toisiaan ja Pinja on äärimmäisen varovainen eikä hutki yhtään tassuilla. Pupukaan kun ei pelkää koiria ollenkaan, sillä ovat kasvaneet vähän niin kuin yhdessä. Ongelmaksi koituikin houkutella pupu isolta pihalta takaisin omaan tarhaansa :O lopulta onnistui, kun Pinja meni ensimmäisenä :)
Eilen olimme koirapuistossa ensimmäistä kertaa. Pikku-Piina oli ihan elementissään. Sillä ei ole minkäänlaisia ennakkoluuloja tai pelkoja? Siellä mennä tohotti 6:n muun koiran kanssa ja sai muut omistajat ihastelemaan rohkeuttaan ja avointa luonnettaan. Sille kaikki on tosi jees.
Koska vesi elementtinä on Pinjalle todella lähellä; tulee itse suihkuun, tosin sen mielestä suihkusta juominen ja sen alla pään pitäminen on kaiken idea, päätimme, että viemme sen tänään uimaan..saa sitten nähdä kumpi ui; omistaja vai koira.
Piina-nimen takana on reilu 3-v poikamme Rasmus, joka kutsuu Pinjaa rehellisesti Piinaksi :) Ovat kuin paita ja peppu.
Pentuagilitystä sen verran, että se meni ihan loistavasti. Mitään hyppyjä ei harrastettu, vaan mentiin aitaakin ilman rimaa. Putki meni koiralta välittömästi, myös s-muodossa pelkästään lähettämällä. A, puomi ja pussi myös ilman epäilyjä. Uskomattoman rohkea pentu!
Pinja on myös siitä jännittävä haukku, että mitä enemmän koiria ja ihmisiä, sen enemmän se näyttää nauttivan. Sitä ei häiriinnytä muut, päinvastoin, keskittymiskyky on huippuluokkaa, kun joku vain katsoo :) Lievää showtyttösen meininkiä?! Kaikki temput siis sujuu huomattavasti paremmin ja ajatuksennopeudella, kun vain yleisöä piisaa :) Olisipa omistajankin itsetunto moista luokkaa!
Pinja syö tällähetkellä Royal medium junioria, jonka lisäksi itse valmistan mössöjä. 5kk:n iässä vaihdamme suoraan adultiin, mutta mietinnäksi on tullut jatkammeko mediumilla vai hyppäämmekö maxiin? Koira kun ei ole sieltä pienimmästä päästä ollenkaan, vaan näyttää niin selvästi jenkkilinjansa, mikä ei siis minua haittaa, päinvastoin! Kookkaasta olemuksestaan huolimatta se on äärimmäisen sopusuhtainen neito :)
Laitanpa illalla lisää kuinka uintireissu sujui :)
perjantai 22. elokuuta 2008
Tästä se lähtee! (P 3kk)
Tämä blogi käsittelee ainostaan uuden elämäni valon, pitkäkarvaisen collie neito Pinjan elämää, sen kanssa harrastamista, etenemistä ja muuta meuhkaamista :)
Kiitos jo nyt Karinille ja Ilkalle maailman ihanimmasta ja upeimmasta koirasta, jonka kanssa elämä on ollut nämä 5 viikkoa aivan järjettömän upeaa!
Pinja on siis syntynyt 26.5.2008 ja otsakkeen jälkeen aina ikä, jolloin voi nopeasti selata mitä milloinkin olemme höyryäneet.
Pinjan kanssa olemme jo käyneet seuraavat kurssit hyvällä menestyksellä (Olemme Pieni Koiruus yrityksen matkassa, sillä heidän tyyli ja taito ovat tehneet meihin hyvän vaikutuksen ja aina on ollut hauskaa ja opettavaista, eli heillä jatketaankin)
* Taaperokurssi 22.7.08-05.08.08 (1krt/vko)
* Agility intensiivi pennuille 16.07.08-17.08.08 (la-su)
Tämän jälkeen päätettiin pitää ns. "Treeni/kasvu/leikkitauko" ja syyskuussa jatketaan.
TULOSSA:
* Pentuagility/ohjauskurssi 11.09.08-02.10.08 (1krt/vko)
*Arkitottista pennuille 06.09.08-04.10.08 (1krt/vko)
PERUSTIETOJA KOIRUUDESTA:
Nimi: American Dream , Pinja (Kasvattajanimi tulossa parin kuukauden sisällä)
Syntymäaika: 26.5.2008
Rotu: Pitkäkarvainen collie
Väri: Tricolour
Pinja tai Piina ( :D ) on puhdas jenkkilinjainen kaunis neito, joka hurmaa rauhallisella ja avoimella luonteellaan, sekä uskomattomalla rohkeudellaan! Sillä on loistava keskittymiskyky ja jumalallinen huumorintaju :D Pinja ei ole näiden 5viikon yhteiselämän aikana tuhonnut ikinä mitään, ei siis mitään ja on 90% sisäsiisti. Se suhtautuu lapsiin iloisen lempeästi ja huolehtivasti, haastaa leikkiin ja illalla käpertyy jalkoihin nukkumaan. Tämä koira on siitä hämmästyttävä, etten ole yksinkertaisesti löytänyt siitä vielä mitään vikaa ?! Tarkoituksena meillä on harrastaa tulevaisuudessa hiukan kaikkea, mutta pääpaino agilityssä ja tokossa, myöhemmin jommassa kummassa.
Meillä kaikki tapahtuu pennun ehdoilla, ja helposti voidaan kesken koulutustuntiekin päättää lähteä kotiin tai ottaa torkut.
Koirapuistossa käydään 1-3krt viikossa meuhaamassa ja kivaa on.
Keskiviikkona 20.8 saatiin rokotus ja neiti painoi 9,90kg. Eläinlääkäri kehui pentua ja totesi tutkittuaan koko koiran tämän täysin terveeksi. Tosin ei ollut ikinä nähnyt tällaista collienpentu narttua :) Lähinnä koko ihmetytti, vaikka koira onkin kuulema ihan optimaalisen sopusuhteinen.
Näillä mennään eteenpäin ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo.
Tällä hetkellä neito osaa täydellisesti käskystä:
* Istua (Sekä ääni-, että käsimerkistä)
* Mennä maahan (Sekä ääni-, että käsimerkistä)
* Seisoa käskystä
Tällähetkellä harjoitusta edelleen seiso-käskystä, sekä pikkuhiljaa sivulle käsky. Tänne kutsu toimii 99% ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)