Pitkästä aikaa..

Pitkästä aikaa!!! Kaikkea on ehtinyt tapahtua ja sitten ei oikeastaan mitään :) Tokoilua ollaan siis harrasteltu ja nyt lauantaina viimeinen kurssi. Tosin ensimmäistä kertaa me emme todellakaan ole kurssin loputtua käyty sitä "puhtailla papereilla" läpi :O Sivulle tulo tuottaa hankaluuksia..kyseinen liike on mielestäni niiiiin yksinkertaisen kaunis, mutta Pinjan mielestä mitä turhin, sillä sen mielestä kyseisen käskyn voi toteuttaa niiiiin monella eri tavalla, lähestulkoon vähän fiiliksestä riipuen :) Ja huom! Kyseistä käskyä ollaan harjoiteltu kaiken tieteen ja taiteen sääntöjen mukaisesti. Liike voidaan Pinjan mielestä suorittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla. Voidaan käydä makaamaan sivulleni, naama minuun päin, siis poikittain. Tai sitten voidaan istua puolimetriä minusta niin että istuu vielä puolimetriä sivuttain naama minuun päin... *huoh!* Jos ja kun koiran saa jostain kummallisesta syystä tulemaan sivulle, minkä se tekee 2krt/100:sta, sujuu mm. seuraaminen upeasti, täydellisesti!!!!! Mutta sivulle tulossa ongelmia, joita en voi käsittää. Aluksi luukin, että olen vain kiirehtinyt ja niimpä aloitettiin alusta ja kädellä ohjasin oikeaan paikkaan: hyvä. Sen jälkeen tuli hienosti sivulle kerran tai kaksi ja sitten taas aivan omia temppuja. liekö teen liian harvoin, jolloin ei muista tai sitten liian usein, jolloi ei kiinnosta..mutta siis balanssia haetaan tässä liikkeessä.
Tänään taas agilitytreenit ja nehän sujuu.. kahden viikon päästä Pinja täyttää puoli vuotta ja niimpä olenkin päättänyt, että vuoden alusta koiruus jo sen ikäinen, että alkaa ns. hiukan kunnollisempi ja tiiviimpi treenaus. Tähän asti ollut vähän tai enemmän sellaista leikkimielistä puuhastelua..toki ei sittenkään verenmaku suussa mennä, mutta tavoitteellisemmin kuitenkin.
Koira on taaas kasvanut. Ruokinnassa ei ole ongelmaa ja nythän saa 2krt/päivässä ja edelleen maxi junioria.
Pinjalla on nyt ollut viimeaikoina tasaisen epätasaisesti sellainen pienenpieni uhmis-kokeilu-pöllimis-röyhkeys-vaihe. Mm. Sisääntulo ulkoa on ihan ylivoimaisen vaikeaa..tosin asia helpottui huomattavasti, kun tajusimme alkaa kehumaan välittömästi sisääntulevaa tipsuamme kovaan ääneen, ja johan alkoi neitikin ampua sisään..se on Pinjalle vääähhääään liikaa, että Ninniä kehutaan ja häntä ei ;) Edelleenkään neiti ei ole ikinä tuhonnut mitään, mutta nyt uusimpana on nenäliinojen silpominen, jos lapset sellaisen johonkin sopivaan paikkaan jättää..ei varmasti ainut collie joka tällaista harrastaa.
Kirjoittelen lisää illalla agituntien jälkeen ja punnitsen neidin ;) Let`s see millainen norsu se on ;)